4.1 Suomalaisten digitaaliset elämäntavat

 Dna teetti vuonna 2019 kyselytutkimuksen, jolla selvitettiin suomalaisten 16–74-vuotiaiden digitaalista asiointia, oman hyvinvoinnin seuraamista ja puhelimen käyttöä. Kyselyyn vastasi hieman yli tuhat ihmistä. Tämän tutkimuksen perusteella keskitymme tuloksiin suomalaisten digitaalisesta asioinnista sekä palveluista. 

Tutkimuksen tulokset

Kyselyyn vastanneista 92 % omistaa älypuhelimen. Kolme neljästä kokee puhelimen auttavan päivittäin arkisten asioiden hoitamisessa. Vastanneiden keskuudessa koettiin eniten arkea helpottaviksi digitaalisiksi palveluiksi viestintäpalvelut, kuten WhatsApp, sähköposti ja Skype ja toisena kartta- ja navigointipalvelut. Digitaalisesti selvästi eniten hoidetaan pankkiasioita, asioidaan Kelassa, varataan aikoja lääkärille tai muihin terveydenhuollonpalveluihin sekä tehdään veroilmoituksia tai hoidetaan muita veroasioita. Vastaajista puolet olivat suorittaneet edes joskus opintoja verkossa.

 

Chat-asiakaspalvelua on käyttänyt lähes 80 % vastanneista viimeisen kahden vuoden aikana. Digitaalisesti ruokaostoksia on tehnyt 4 % usein ja 34 % ainakin joskus. Perinteistä asiointia suositaan vielä ainakin ruoka- sekä huonekaluostosten osalta. 

 

Nuoret kokevat somen helpottavan heidän arkeaan muita ikäryhmiä enemmän. 65–74-vuotiaat pitävät taas digitaalisia ajanvarauspalveluita tärkeinä. 35–44-vuotiaat kokevat yleisesti lähes kaiken verkko-ostamisen hieman muita ikäryhmiä mieluisammaksi. 16–24-vuotiaat uskovat muita ikäryhmiä enemmän tulevansa käyttämään mobiilimaksamista ja virtuaalista todellisuutta tulevaisuudessa. 

 

Naiset haluavat miehiä enemmän asioida monipuolisesti eri kanavissa, eli fyysisissä toimipisteissä sekä verkossa. Naiset ostavat verkosta vaatteita ja jalkineita useammin, miehet taas ostavat useammin kodin elektroniikkaa ja suosivat myös naisia enemmän kirpparikauppaa. Naiset kokevat ajanvaraus- ja viestintäpalvelut hyödyllisemmiksi arjessa kuin miehet. Miehet uskovat tulevaisuudessa käyttävänsä enemmän virtuaalitodellisuutta, paikannuspalveluita ja kodin etähallintaa.

Oma pohdintani 

Suurin osa kyselytutkimuksen tuloksista oli hyvin arvattavissa, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Ensinnäkin yllätyin hieman siitä, että vain puolet vastaajista olivat edes joskus suorittaneet opintoja verkossa ja tämä oli pysynyt täysin samana kahden edellisvuoden ajan. Opintoja on nykyään monilla kouluilla mahdollista suorittaa joko yksittäisten kurssien verran verkossa tai kokonaan verkko-opintoina. Nämä mahdollisuudet ovat viime vuosina lisääntyneet ja varmasti lisääntyvät tulevaisuudessa. Olisin itse luullut, että lukema olisi kasvanut edellisvuosien tutkimuksista edes hieman ja osuuden olevan suurempi. 

Toinen yllättävä tulos oli se, että vain 4 % vastaajista tekee ruokaostoksensa usein digitaalisesti ja vain noin kolmannes on edes joskus kokeillut tehdä ruokaostokset digitaalisesti. Olisin itse voinut kuvitella, että hieman suurempi osa vastaajista olisi edes joskus kokeillut tilata ruokaostoksia verkon kautta. Toisaalta, ihmiset ovat hyvin tottuneita tekemään ruokaostokset itse ruokakaupassa, joten voi olla, että tähän tottuminen vie vain aikaa. 

Tämä vallitseva koronatilanne on ajanut ihmisiä yhä enemmän käyttämään digitaalisia kanavia. Ainakin opintoja on suoritettu viime vuosia huomattavasti enemmän verkossa ja uskoisin, että myös ruokaostoksia on tehty enemmän digitaalisesti tämän vuoden aikana viime vuosiin verrattuna. Olisikin  mielenkiintoista nähdä tämän vuoden tulokset ja verrata niitä viime vuosien tuloksiin. 

Lähteet 

DNA, Digitaaliset elämäntavat -tutkimus 2019. Digitaalinen asiointi ja oman hyvinvoinnin seuraaminen. Luettavissa: https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00947/05fcdbe8-ba58-4e8b-b8f4-df746a369170.pdf

Kuvien lähteet

Kuva 1: https://evatronix.com/en/offer/product-design/software-development/cross-platorm-mobile-application-development

Kuva 2: https://vervocity.io/why-its-ok-to-use-your-phone-and-computer-at-the-same-time/